Remun takajalasta...

Remullahan oli siinä takajalassa sellaista ongelmaa, että sekun onnistui sen aina johonkin kolauttamaan, raahasi se sitä perässään ja hetken päästä käveli taas normaalisti. Huomasin oikean jalan olevan myös huomattavasti "surkastuneempi" ja se oli lihasta vailla. Huomasin sen siis jo kuukausia sitten ja mietiskellyt miten sitä saa kehitettyä. No, koirat oli lähinnä naksuilla ja turskanmaksaöljyllä ennen tätä ruokavalion muutosta. Nyt kun ollaan oltu raakaruualla siitä maaliskuusta, huomattava muutos Remun jalassa on tapahtunut. Se ontui siellä lomalla normaalia enemmän, mutta lepo rasittavasta liikunnasta ja raakaruoka on tehnyt tehtävänsä. Lihasta on tullut jalkaan ja kohtapa se on yhtä lihaksikas ja voimakkaan oloinen, kuin vasen takajalka. Tottakai aion viedä Remun kuvauksiin ja alan tässä koneella ollessani(ja kipeänä)selvittämään asiaa. Epäilen myös, että Remulla olisi nuorille koirille yleinen silmätulehdus(?) jonka tutkitutan samalla. Viikon antibiootti-kuuri kuulemma auttaa asiassa. Muistin taas tuossa koirien rokotustodistuksia selaillessani, että jo vain alkaa olemaan punkkikausi! Huh, millainen lista kaikesta tarpeellisesta hankittavasta on jo tullut kynäiltyä tuohon paperille! On punkkipantaa, matolääkkeitä(MUISTAKAA TEKIN MADOTTAA TAAS KOIRAT - ELLETTE OLE JO MADOTTANEET!), ell.ajan varausta, lihatilauksen tekoa(jota teen tässä sivussa samalla..), ja kappas vain, huomaan tarvitsevani kipeästi kalenteria! Itse en ole hirmu säntillinen, että suunnittelen asiat hirmu tarkkaan, mutta kai minä sellaisen tarvitsen, kun en jaksa aina muistaa:D Muuten, kaikki, jotka vaan lukee minun blogia, vaikka ei ole lukijaksi liittyneenä, kysymyksiä teillekin! Käytätkö mieluummin punkkipantaa, vai niskaan laitettavaa liuosta? Remulla oli viime kesänä se liuos ja ihan tyytyväinen olin. Yhtäkään punkkia ei ilmennyt koko kesänä. Tepillä ollut ikänsä joka kesä panta ja onnistuin sen sitten hävittämään viime kesänä. Äh, unohtui rannalle, kun pitää ottaa uinnin ajaks pois.

Tepin vointi on iha hyvä. Hirveesti sen naama on haalistunut ja lenkillä se ei oo aina joka paikkaan säntäilemässä, niinkuin tavallisesti. Siitä on tullut sellainen "koiraherra", hirmu asiallinen ja hienovarainen. Mutta leikkii edelleen, kuin pentu. Harmittaa vain, kun sillä on sitä raudanpuutetta ja ikenet aina vaaleet(heti, kun ei saa sisäelinseoksia hetkeen..) Remun kanssa ne ei niin paljoa enää riehu, Tepi laittaa samantien stopin. Ellei sille tule hetkellistä mielenhäiriötä;) Onneksi Remulla on nuorempia, tai samanikäisiä koirakavereita, jotka leikkii sen kanssa. Mm. Tassu, jota Tepikin mielellään näkee(koska tyttöystävä:D) ja serkkujen mäykky. Lenkilläkin on tullut pari kertaa koirakkoja vastaan, joita Remu on saanut tervehtiä. Mutta enemmän koirakkoja, jotka kierrän enemmän kuin mielellään kaukaa.

Mutta tälläistä tällä kertaa, jatkan tässä lihatilauksen tekoa ja huomasin juuri, että nyt pitää tilata reilusti enemmän ruokaa, koska sitten tulee seuraava auto tänne tiluksille kuukausien päästä ja mieluusti tilaan vain Kennelrehulta. Vauhti-Raksun sivuja menen äkkiä vilkaisemaan, onko siellä enemmän luita tai jotain muuta, mitä ei Kennelrehulta löydy. Tuntuu, että se olisi hivenen kalliimpi kuin KR?

Remu 1,7 vuotiaana ja aika se vaan menee nopeasti!

Blogin päivityksiä

Pääsiäisen tosiaankin vietin Remun kanssa mummolassa, jonne mentiin taas junalla. Lähtöpäivänä satoi jonkin verran ja koira kastui osittain. Juna matka sujui ihan hyvin. Heti oven aukaistua vastaan tuli koira ja pikku rähinämurina kohtaus siinä oli, mutta lopuksi koirat olivat tutustumassa häntä heiluen toisiinsa. Aluksi Remu stressasi toista koiraa ja ei malttanut rueta makuulle, mutta sain onneksi kiinnitettyä koiran huomion itseeni. Ukin ja mummon pystis Piki oli mielissään saadessaan kaverin. Matkasta uupuneena Remu meni melkein samantien koppiin huilimaan ja makasi siellä unessa siihen asti, että vein iltaruuan sille. Ruoka maistui ja oltiin sitä vielä lisääkin vailla.

Väsynyt reissaaja

Remu ja Piki

Remun kanssa oltiin paljon rannassa ja muutenkin liikuttiin paljon ulkona. Remu onnistui telomaan jalkaansa jatkuvasti johonkin ja ehdin huolestua paljon sen linkuttamisesta. Saatiin lonkka venytettyä ukin kanssa paikoilleen ja hieroin sitä, mikä näytti auttavan aika hyvin. Lääkäriaika tässä on pakko varata ja kuvauttaa koiruuden lonkat, että ei mene pahempaan jamaan. Ensimmäiset perhoset bongattiin ja heitin 21.4 talviturkin! Remulla ei tainnut olla tarkoitus pudottaa omaansa, mutta mitäpä keikkui veneessä. Siinä se sitten tippui veteen ja aika rivakasti ui rantaan.

Remusta oli kiva haistella rannassa olleiden vesilintujen jälkiä

Soutelukausikin avattiin ja harjoiteltiin taas veneessä olemista. Hyvin meni sekin. Poroon pääsi Remu kaukaa tutustumaan, eikä näyttänyt paljo numeroa tuosta tekevän. Mieluummin näytti syövän erään Mikon makkaranpaloja. Tulomatkalla sitten ei ehditty istumaan junaan, kun joku 11.12 vuotias poika tuli luoksemme ja kysyi saako silittää. En kerennyt vastaamaan, kun tämä hellyydenkipeä lapsirakas hömelöni oli jo kiehnäämässä pojan jaloissa. Ja kaikki, jotka vaan metrin päässä istui, saivat rapsutella Remua yllinkyllin, eikä koira ottanut pahalla sitä;) Joku jopa ääneen ihmetteli, mitenkä kiltti saksanpaimenkoira oli ja kun kerroin, että koirani on karjalankarhukoiran ja jämptin risteytys, oli porukka puulla päähän lyötyä. Joku sanoi:"Miten karhukoira käyttäytyy NOIN nätisti junassa.."

Remu ja ukki saunanlämmitys hommissa

Tepi oli kuulema ottanut itseensä, kun ei päässyt mukaan ja yrmyillyt kaikille, sen ajan, kun olimme poissa. Oli se kiva nähdä, kun tultiin takaisin kotiin ja Tepi oli ilmiselvästi onnensa kukkuroilla!

Remu

Remu on ollut nyt viikon oikeastaan liikkumatta juurilainkaan, koska sen lonkka reistaili siellä lomalla ja nyt olen juuri lähdössä sen kanssa pikku kävelylle.

Mun jälki ja Remun tassun jälki rantahiekalla.

Aurinkoista kevään jatkoa kaikille koiraihmisille! T:Tuuli ja Tepi sekä Remu

Linssiluteita

Sainpa vihdoin tämän uuden Canon EOS 1100D:n ja ollut nyt hieman yli viikon minulla käytössä. Kameran linssi on koetuksella, kun Remusta on niin kiva aina tökkiä kuonollaan siihen:D Tepi ei niinkään halua kontaktia kameraan, mutta tää linssilude jättää aina nenän jälkensä siihen. Kuvaamista helpottaa, kun koirat osaa niin hyvin "paikka" ja "katse". Siinä ne parhaillaan tököttäävät minuutteja, kunnes kaivan puolikkaan herkunpalan ja kehun hienosta paikallaanolosta. Tämähän käy kohta TOKOsta, kun opetellaan kuvauksen yhteydessä hyvällä tavalla paikkaa. Tepi ei hievahdakaan paikalta, ennen pientä elettä. Se on jännä, miten se oppi sen aikoinaan niin hyvin, että jaksaa irtiollessaankin odottaa käskyyn asti :o! 

 Tästäkin asennosta otettiin monta kuvaa ja yhteensä kaksi minuuttia oli koira tässä asennossa. Vaivanpalkaksi koirankeksin palanen:D

Remusta on taas tullut tuon "pahimman" jääräpäisyys/murkkuikänsä jälkeen hirmu kontaktinhaluinen, niinkuin pentuna. Mikäs siinä, napataan tämä kuuliaisuus ja työhaluisuus käyttöön ja opetellaan uusia juttuja. Toisten koirien läsnäkin, se on jaksanut hyvin seurata, pysähtyä jne. Paitsi sen äkäsen koiran ohikulkiessa tämä mun "hurja karhukoira" anto vähän ääntä takasin..sillon oli korvat aivan muualla, kuin ne konkreettisesti  olivat. 

Minulle "kesän" alku tarkottaa ensimmäisiä kesäisiä ulkomätsäreitä. Itsehän en tykkää käyttää halleissa koiria näyttelyissä, mutta kai sinnekin pitäs Remu viedä vielä, Tepille riitti kerta. Stressaantu niin hirveesti pienessä hallissa, kaikui kamalasti ja jos saa vieraalta koiralta hammasta, niin ilmankos pelkää! 

 Mutta 1.5 on ekat mätsärit, en nyt tiedä mennäänkö kehään vai pelkästään käppäilemään. Ja 10.5 seuraavat. Tepin voisi ilmoittaa kesällä virallisiin näyttelyihin, jos sattuu olemaan +100km säteellä. Viimeksihän Tepi sai EH:n näyttelyistä ja hyvän laatuarvostelun. Harmi vain, tuomari ei pitänyt Tepin niin kokonaisesta väristä, mutta luonteesta ja luoksepäästävyydestä+liikkeistä kylläkin!

Pääsiäislomille me Remun kanssa lähdetään junalla mummolaan. Toivottavasti päästäisiin vihdoin siellä tutustumaan lehmiin lähempää. Toistaiseksi Remu on niitä nähnyt vain lenkillä ja saanut limaisen pusun lihakarjan vasikalta:D 

Esittelempäs tässä haukottelun yhteydessä hammasrivistöäni;)

Eilen pesin Remun ja nyt koira haisee ihan kookokselta :D ja pesin pitkästä aikaa sen hampaat. Se tykkää turhankin paljon sen tahnan mausta ja meinas lipsiä aina ne ennenkuin harja on edes suussa:/ 

Ja jos joku miettii, miksi niitä hampaita pesin, niin ihan testimielessä. Mieluummin tarjoan hampaita puhdistavia putkiluita ja muita raakoja luita, mutta tuossa koira oppii olemaan nätisti, kun katsotaan hampaat. Ja koira piti pestä, kun se oli niin likainen ja haisi ihan hirveälle.. 

Eilen käytiin muutama kilsa näitten kanssa kävelemässä. Hirmu nätisti menivät molemmat. Tassu on ystäväni koira ja rodultaan Newfoundlandinkoira, niinkuin moni varmasti tietäisikin. Siinä sitten joku hölkkääjä ohikulkiessaan vitsaili meille kolmelle, että mistä lähtien karhuja on käytetty hihnakävelyillä:D

Saa kommentoida postausta ja kysellä jotain mikä nyt liittyy jotenkin koiriin, vastaan mielelläni! Ja jos tykkäät, anna plussa ☺️ 🐶