torstai 26. kesäkuuta 2014

Natures:Menun kätevät raakalihapullat ja "vuorisaarnaa" :D

Eilen kävin oikeasti pitkästä aikaa M&M:ssä ja mukaan tarttui Natures:Menu-kanapullia pussillinen ja kuivattu poroa, taisipa olla keuhkoa..Sitten suorinta reittiä HH:n ostamaan aktivointipallot pojille. Edellisen ne rikkoivat, kun sokkeloon oli juuttunut lihanpala. Se tietenkin tuoksahti voimakkaasti sieltä ja kun se ei pyörittelemälläkään tullut ulos, nokkelina pojat päättivät teurastaa koko lelun. Saan kyseiset lelut melkein puolet halvempana sieltä, kuin mustista ja mirristä. Kanapullat todella maistuivat koirille. Paistoin uunissa muutaman sellaisen ja annoin kuivahtaa vielä paistamisen jälkeen. Sitten pilkoin kuivaneet ja jäähtyneet pullat neljään osaan/per pulla. Varsin maistuva ja kätevä motivaatioherkku koiralle lenkin yhteydessä ja näillä saa varmasti koiran kuin koiran huomion itseensä. Juuri tuo kätevyys on hyvä näin kiireisinä työpäivinä. Lihatilaus KR:ltä tulee vasta heinäkuun alussa ja naksuja en halua antaa, vaikka se olisi näitäkin helpompi vaihtoehto. Sen kun vain sipaisen pussista Remulle 6-8 kpl ja Tepille 5. Kaiken lisäksi ne sulavat nopeasti, joten välissä kerkeän juoda kahvia tai laittaa vaatteet. Illemmalla laitan pari palleroa molemmille ja vikoja lihoja, mitä vaan löydän. Aion käydä ostamassa erilaisia natures:menun pullapusseja, sillä näistä taisi tulla juuri yksi suosikeistani. 1kg pussi on aika riittoisa ja pussin kyljessä on viitteellisiä annosteluohjeita erikokoisille koiruuksille.
Kuivattua poron keuhkoa ja aktivointipallot
Palloihin unohdin totaalisesti ostaa sopivan kokoisia makupaloja :S Nyt pitää sitten vaan pitää pallot visusti itsellä ja antaa koirille vasta, kun saan hommattua jonkinsortin puolikosteita koulutusnameja niihin.

Eilen oli töissä aika raskasta tyhjentää, siivota ja täyttää uudelleen kolme kylmiötä. Päivän lihaskunto siis tehty;D Vein Tepin lenkille ja siis voi hyvä jumala mikä veto päällä. Kolmella nartulla on tässä parin kilometrin säteellä juoksut parhaillaan ja kaiken lisäksi omistajat eivät katso niiden perään ja koirat huitelevat pitkin kyliä. Hyvin raivostuttavaa pitää juoksuista koiraa irti ja varsinkin siten, että kukaan ei ole edes kotona sinä hetkenä ja silloinhan se koira mieluusti lähtee omille teilleen. No, Tepillä oli eilen kova yritys nousta laumassa minun yläpuolelle, kunnes lenkillä koiralle paljastui totuus; minulle ei murista tai näytetä hampaita, minä johdan ja kaikki nelijalkaiset jotka vaan testaa rajojaan ja "uhkaa" asemaani, alistetaan takaisin sinne missä ennenkin laumanjärjestyksessä olivat. Kovasti Tepi koitti murisemalla pelotella ja alistaa, mutta minulla ei kestänyt kauaa painaa koira kenttään itsevarmasti ja napakasti, turhaa satuttamatta tms. Oli pienen kurinpalautuksen jälkeen niin nöyrää porukkaa, että tuskin tämän jälkeen minun tarvitsee näyttää sille paikkaa. Viimeksi Tepi koitti 2-vuotiaana, eli viisi vuotta sitten. Remua ei ole tähän päivään mennessä tarvinnut alistaa, sille on selvää miten täällä talossa toimitaan.

Jonkun kaksi scäferiä on pyörinyt jo toista päivää meidän kulmilla. Niillä on nimikyltit ja kaikki, mutta juoksevat vain karkuun, kun koittaa katsastaa omistajan puh.numeroa. Monesti olen ne tontilta jo ajanut matkoihinsa, mutta ovelat tulevat samantien naljailemaan ja makoilemaan kentälle, kun poistun sisälle. Nyt olen kyllä niin varma, että osa koiranomistaja porukkaa on hyvin vähä älyisiä, lukutaidottomia ja huolettomia. Mutta joo, onhan se aika raskasta ja hankalaa avata tietokone, kirjoittaa hakuun jotain koirien irti/kiinnipitolakiin liittyvää ja painaa search. Kestää nettiyhteydestä riippuen muutaman sekunnin hakea tietoa. Sitten vain luet huolellisesti tekstiä mitä linkistä löydät ja noudatat omalla kohdallasi niitä. Minulla ei todellakaan ole mitään sitä vastaan, että joku nyt ulkoiluttaa koiransa irti, niinkauan, että se koira PYSYY ulkoiluttajansa hallinnassa ja on nopeasti kytkettävissä. Minulle on aivan sama pitääkö joku koiransa tontilla irti, koska sehän on sallittu, mutta koiraa pitää vahtia_, ellei ole aivan varma, että se myös pysyy tontilla. Minulla on todellakin sitä vastaan, että aivan ventovieraat ja arvaamattomat koirat tulevat MINUN PIHAANI, MINUN KOIRIENI LUOKSE ja mahdollisesti käyvät pihassa/lenkillä kimppuun, "ei kenenkään maalla". Onneksi Tiia on nyt reissussa, eikä esim leikkimässä ulkona, kerta näitä koiria tunkee joka tuutista tulla maille. Sen tiedän, että nämä sakut ovat tulleet esim. lomalaisten mukana tai sitten jostain kauempaa, kylällä asuu muistini mukaan kolme scäferiä ja yksi tutuillamme, jossa huolehditaan koiran pihalla pysymisestä hyvin ja tottakai tutun koiran tunnistaisin. Kaksi muuta ovat häkkikoiria:/ ja aivan erinäköisiä. Jumalauta aitaan kohta koko tonttimme, sillä ei voi pitää omia koiria häkin ulkopuolella paljo laisinkaan. Sanoinkin jo omille porukoille, että minulle on myös aivan sama jääkö yksikään vieras koira auton/junan alle, jos ei omistajia kerta kiinnosta vahtia niitä. En todellakaan ole panostamassa niiden vahtimiseen, sen teen, että jos numeron saan haltuuni, soitan siihen ja pyydän hakemaan ne pois silmistäni ja mielestäni.

Tämmöinen pikku vuorisaarna taas loppuun, pitäkää te lukijat huolta irti olevista koiristanne, jokaisen panostus olisi hyvä ja kaikilla olisi hyvä mieli asiasta. Mysö hyvää kohta alkavaa heinäkuuta, kaikki lomalla olijat, nauttikaa ja touhutkaa paljon koirienne kanssa. Minä aion panostaa heti ensi viikon jälkeen, kun työt loppuu, aivan satakymmenen lasissa koiriin, sillä Berliinin-reissu vain päivä päivältä lähenee! Jolloin koirat jäävät viideksi/kuudeksi päiväksi perheen huomaan. Tatu on ainakin innokas lenkittäjä ja haluaa kouluttaa koiria sen minkä taidoiltaan osaa. :)

tiistai 24. kesäkuuta 2014

Kuvia Remusta

Remu oli hyvinkin kuvauksellisella tuulella :D
Jos hieman laatu heittää :D

Heinä maistui liiakseenkin

Remu 1,9v

maanantai 16. kesäkuuta 2014

Remun kanssa kahdestaan

Eilen aamulla keli näytti aika kolealta ja sehän olisi mainio keli tehdä ihan kunnon pitkä lenkki metsän rauhassa. Viikko on ollut aika hektistä, menoa kaikkialla ja vähän lisää menoa. Otin nuorimmaisen, Remun mukaani ja järjestelmäkamerankin. Puhelin sai jäädä latautumaan kotiin ja samalla otin vapaa-aikaa kaikilta ystävien viesteiltä ja meileiltä, mitä päivän aikaan oli tullut erikoisen paljon, peräti toistakymmentä. Unohdin hetkeksi hetkisen aikataulun ja kellon kokonaan, rentouduin täysin laatuseurassa. Remukin tuntui aivan älyttömän rentoutuneelta ja se todella nautti taas ajasta metsässä kanssani. Päätin hieman treenata hihnakäytöstä ja kuvata siitä materiaalia kirjoitukseeni. Hieman on vielä auki, miten saisin valaistua tätä tekniikkaa, se on kyllä tosi helppo, mutta itse en saa muotuiltua siitä ymmärrettävää ja selkeästi luettavaa. Ajattelin tehdä kuvien avulla siitä kaikille helposti sisäistettävän. No, palataan tähän metsäretkeen. Siinä oltiin jo reippailtu kunnon ryteikössä reilusti yli kaksi tuntia(about 8km), kunnes bongattiin teeripoikue. Niitä sen enempää häiritsemättä otin kaukaa kuvia(tai siis koitin), mutta oltiin liian kaukana, eikä zoomi riittänyt Eos 1100D:ssä. Remu on kyllä sellainen linssilude, että se kun vain havaitsee kameran, on sen suuri musta kirsu heti kameran linssissä.
 "Kyl nää nousee pystyy sitä mukaa kun nakki nousee korkeutta"-Remu
Olihan mun sitten aivan pakko ottaa tuosta hassusta koiruudesta kuvia, ihan vain sen mieliksi. Palkaksi hienosta paikalla pysymisestä ja poseerauksesta Pikkukovis sai nakin palan. Joka käänteessä, kun aloin ottamaan yksityiskohtaista kuvaa, oli koira samantien takanani ja kallisteli siihen malliin päätä, että voisi luulla sen ajattelevan:"No, miksi sinä kuvaat jotain turhake kukkaa, vaikka vieressäsi on näinkin suloinen luppakorva, kato nyt, nää korvat on pystyt kun tarpeeks kallistan päätä!!" Remulla oli metäs niin vahvaa kontaktinottoa, että tein nyt vasten koirien kiinnipito-lakia ja laskin sen irti. Kerkesin jo mielessäni kuvitella, että kohta joudun hakemaan nolona koirani jostain Kiuruvedeltä, minne se pötki jonkun elukan perään...mutta se tyytyi seuraamaan irtikin minua ja välillä haistella ojanpientaretta. Tunnin sen annoin olla irti, kunnes päätin laittaa sen hihnaan, kerta niin hyvin meni, joten miksi munata loppuaika. Sellainen reilu kolme ja puoli tuntia ja takana 18km umpitiheäs metässä. Oli pikkuisen väsynyttä kaveria molemmat ja annoin samantien kotiin tultua koiralle ruuan. Tyytyväisinä se jäi koppiin syömään lihaa ja sitten nukkui. Tepi taisi hieman loukkaantua kotiin jäätyään, mutta kyllä sen päänmenoksi on keksittävä. Ajattelin viedä sen tämän viikon keskellä tai lopussa sinne saareen juoksemaan ja uimaan.

Hohhoijjaa.. Ensi viikolla alkaa kesäduuni ja se on sitten taas aikaisia herätyksiä, vähemmän aikaa koirien kanssa, väsymystä ja palkkapäivänä riemun kiljahduksia ja sitten lähtö Berliiniin!! Voi ei.. itku kurkussa varmaan sinnekin lähden, yksi kauheimmista asioista on mulle koirien kotiin jättäminen. Keksin aina hyvän syyn ottaa edes jompikumpi mukaan jonnekin reissuun:D Koitinhan mä ottaa Remuakin mukaan sinne Berliiniin, mutta jospa se jäisi kotikamaralle pitämään vahtia;) Ois kiva ostaa sieltä jotain strassipantaa ja tms kivaa koirille mitä nyt löytää.. Remulle tilataan nyt kolmella strassikivi rivillä varustettu ruskea nahkapanta ja ruskea nahkahihna päälle. Sellainen 100 euron sijoitus sekin, mutta haluan ostaa kerralla hyvää laatua, mikä hyvällä käytöllä kestäisi useammankin vuoden.
Tämä kuva tulee olemaan hihnakoulutus-postauksessa.

Eilen oli kyllä ihanan onnistunut päivä koirien kanssa, mitä nyt illalla jätkät päätti ottaa matsin. Siin Tepi oli syömässä ja kielsin Remua menemästä siihen. (En yleensä ruoki erikseen, tänään oli poikkeus) ja ei Tepi yleensä ole ollut älleä ruuasta.(antaa jopa Remun tulla syömään samasta kupista) Se söi siinä ja pystykorvamaiseen tapaan annosteli sopivasti ja kuppiin jäi noin 100g ruokaa. Tepi meni kopin katolle kerälle ja annoin Remulle luvan syödä sen. No, vanha herra Tepi halusikin syödä sen ja hyökkäsi loikalla Remun niskaan(joka oli juuri lopettanut syömisen). Karjaisin eläimellisesti että:"TEPI IRTI, REMU IRTI!" (Koirat aloitti hurjan tappelun, yleensä jäänyt tuollaiseksi näykkäilyiksi) Eihän ne tietenkään irroittaneet, kun vauhtiin pääsivät ja kun Tepi kirmasi ohitse, nappasin sitä rinnasta kiinni. Alistin Tepin pitämällä sitä kaulakarvoista ja murisemalla sille. Tein Remulle selväksi myös, että ruuasta ei täällä talossa tapella alkuunkaan. Molemmat jäi sovussa samaan koppiin omille kerilleen ja ei noilel näköjään jäänyt mitään hampaankoloon. Eipä tässä muuta..Tänään vettä sataa, mutta kyllä koirat iltalenkille viedään. Kuhan vaan ekana hellittää, ei nuo ihan kaatosateeseen edes halua lähteä...
Tässä tämä "Harvinaisen ystävällinen saksanpaimenkoira!" hehhee, ei ihan sakemanni;)

keskiviikko 11. kesäkuuta 2014

Treeniä treeniä

Eilen kotiuduin aamupäivästä ja oman huoneen imuroitua nappasin Tepin mukaani ja lähdin rannalle. Semmonen +16 astetta lämpöä pienellä tuulen vireellä oli juuri täydellinen sää kävelylle. Matkan varrella opettelin taas kontaktinottoa ja seuraamista ihan sen takia, että elokuussa on Ristijärven ryhmänäyttely. Isän kanssa tuumailtiin sellaista mukavaa reissua kolmestaan. Tuumailtiin myös tulevan metsästyskauden kulkua. Esitin toiveeni päästä tänä vuonna mukaan Suomussalmelle hirvijahtiin mukaan ja juteltiin hieman, rupeisinko lukemaan metsästyskorttia itselleni. VIime vuonna se jäi, kun Remu oli kuitenkin suhteellisen pieni ja koulutus alkuvaiheessa, johon panostinkin sitten kouluakin enemmän..ups. Vähän poikkesin aiheesta taas.. Alamäessä kun oltiin menossa rantaan, Tepi nyhtäisi hihnan kädestäni ja kirmasi täysillä veteen. Se alkoi innostuneesti haukkua ja odotti, että mitä sille heitän noudettavaksi. No, koska lelut söi spk-Piki, niin jouduin heittämään sellaista puukalikkaa(tooosi huono, yleensä en keppejä tms. heittele). Tepi oli niin innoissaan, että kolusi kaikki pusikot vedestä ja toi minulle mm. tyhjän tupakka-askin, kaljatölkin >:O, muovipullon, lumpeenlehtiä, järvikortteita, pahvia jne. Siis kaiken ns. "irtaimiston", mitä vedestä vaan sattui löytämään. Oli niin ihanaa nähdä taas 7-vuotiaalla koiralla se pilke silmäkulmassa ja elämänilo. Toinen niin onnessaan, kun sai olla mun kanssa kahdestaan ja noutaa. Paistateltiin hetki kiven päällä auringossa, kunnes lähdettiin käppäilemään kotiin. Olin yhtä hymyä kokoajan ja jollakin olisi ollut paljon laskemista, jos kaikki kehut "Hieno poika Tepi!", "Hyvä Tepi!", "Hienosti, hyvää työtä jätkä" jne. Että pikkusenko tuli kehuja Tepille, mikä taitaa olla sille parempi palkka, kuin mikään herkkupala :D Liittyen äsköiseen, Tepi lähtee mieluummin kävelylle, kuin jää häkkiin  syömään luita. Remulla asia toisinpäin ;D Remun kanssa treenattiin seuraamista ja hihnäkäytöstä. Suuri "vau" vaan. Kaksi päivää meni kouluttaa TÄYSIN vetämätön Remusta. Jos jotakuta kiinnostaa tapa, millä sain sen pienenkin vetämisen pois, niin kysy kommentilla, vastaan tähän postaukseen/kirjoittelen enemmän siitä eri postauksessa. Laskin hihnan maahan ja pyysin seuraamaan kevyessä hölkässä ja se meni juuri nappiin!! Tepillä taas alotellaa agility, mitä oon treenaillut satunnaisesti talvella esim,. metsässä ja pelloilla. Voikun saisin sen oman radan(ei ukin rakentamana), sitä vois sitten aina liikutella helpommin. Remun kanssa pyöritään varmaan tallilla enemmän näin kesäsin ja ollaan kaverin kans suunniteltu, että otetaan Remsu mukaan, kun ajetaan kärryillä. (Koira mahtuu istumaan kärryihin myös) Ja kaikkea muuta mukavaa.

maanantai 2. kesäkuuta 2014

Se ois sitten.... KESÄLOMA .....

AAH! Voi miten ihanaa, se on sitten 7.luokka suoritettu loppuun ja nyt on sitten aika rentoutua rakkaiden koirien, ystävien ja suvun parissa. Loman meinasin aloittaa juurtumalla sohvaan netflixin parissa, mutta joo, se jää sitten toteuttamatta. Tänään oli siis toinen(?) kesäloma päivä. Koirat taitaa kyllä huomata, että porukka on lomalla ja huomattavasti rentoutuneempia. Ainakin mun molemmat koirat on itsekin paljon virkeämpiä. Näin lomalla on niin ihanan nauttia vain koirien seurasta ja kaikesta mitä niiden kanssa voi tehdä ja touhuta! Tepin kanssa palaillaan agilityn pariin ja mun haave omasta radasta käy toteen ja saan sen! Kasailen sen mummolan pelloille ja treenaan siellä:) Remun kanssa ajattelin tosissaan treenata mejää ja ehkä uppoudun enemmän TOKOn maailmaan! Syksyllä kurssilla olisi kai etua, että Remua on jo koulittu;) Noutoharjoitukset ja uinti...ehdoton kesän ykkönen! Vesileluiksi olen jo suunnitellut ehdottomasti omaa suosikkia, Kong Wubbaa ja ehkäpä jotain lateksista palloa tms...Tepi on hullunu Kongeihin ja niitä se viime kesänä nouti vaikka maailmantappiin ellen olisi rajoittanut hieman:D

Tänään olin treenaamassa hihnakäytöstä Remun kanssa. Vau! Siis...aloitin omasta mielestäni helpoimmalla tavalla kouluttaa Remua täysin vetämättömäksi. Eli aina kun painetta tuli hihnaan, pysähdyin ja odotin että se antaa löysiä/ottaa kontaktia minuun, matka sai jatkua. Remu tajusi homman jujun hyvin pian, muutaman pysähdyksen jälkeen. Sen hihnakäytös on mielestäni metsästysrotuiselle koiralle jo varsin mallikelpoista, mutta aina on vara pikkasen parantaa! Loppu lenkki käveltiin rentoutuneesti hihna löysällä, siitä olisi pikku jyrsijäkin päässyt yli ja pitelin Remun hihnaa vain kolmella sormella. Tassun seurassa vauhtia alkoi kuitenkin olla ja tähän aion panostaa. Kaverikoirankin seurassa haluan, että se voi kävellä rennosti, ilman painetta kaulapannassa. Kirjoitan mitenkä "hihnakoulumme" sujuu ja edistyy. Nyt ollaan jo hyvässä vauhdissa kohti veilä parempia lenkkejä.


Tänä kesänä en varsinaisesti panosta näyttelypuoleen, jossain mätsäreissä tuon sekarotusen kanssa vois pyörähtää, viimeks ku kolmet meni ohi synttäreiden, kipeenä olon tms. takia. Virallisiin ajattelin ilmoitella Tepin. Jos syksyllä olis jotain +100km säteel olevia näyttelyjä.
Pikkusisse kohta 4-v ja Remu. Tänään, 2.6.14