Tänään olin treenaamassa hihnakäytöstä Remun kanssa. Vau! Siis...aloitin omasta mielestäni helpoimmalla tavalla kouluttaa Remua täysin vetämättömäksi. Eli aina kun painetta tuli hihnaan, pysähdyin ja odotin että se antaa löysiä/ottaa kontaktia minuun, matka sai jatkua. Remu tajusi homman jujun hyvin pian, muutaman pysähdyksen jälkeen. Sen hihnakäytös on mielestäni metsästysrotuiselle koiralle jo varsin mallikelpoista, mutta aina on vara pikkasen parantaa! Loppu lenkki käveltiin rentoutuneesti hihna löysällä, siitä olisi pikku jyrsijäkin päässyt yli ja pitelin Remun hihnaa vain kolmella sormella. Tassun seurassa vauhtia alkoi kuitenkin olla ja tähän aion panostaa. Kaverikoirankin seurassa haluan, että se voi kävellä rennosti, ilman painetta kaulapannassa. Kirjoitan mitenkä "hihnakoulumme" sujuu ja edistyy. Nyt ollaan jo hyvässä vauhdissa kohti veilä parempia lenkkejä.
Tänä kesänä en varsinaisesti panosta näyttelypuoleen, jossain mätsäreissä tuon sekarotusen kanssa vois pyörähtää, viimeks ku kolmet meni ohi synttäreiden, kipeenä olon tms. takia. Virallisiin ajattelin ilmoitella Tepin. Jos syksyllä olis jotain +100km säteel olevia näyttelyjä.
Pikkusisse kohta 4-v ja Remu. Tänään, 2.6.14 |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti